keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Hitaasti kiiruhtaen

Hölkkä, amerikkalaisen elämäntavan kuvaaja, on myös monen suomalaisen väline osoittaa ympäristölle omaavansa lujan tahdon ja sisukkaan luonteenlaadun. Nopeasti googlettamalla löytyy aivan ällistyttävä määrä keskusteluja, joissa kysellään ja vastataan selluliitista eroon hankkiutumiseksi (Vanha vitsihän menee, että miten mies pääsee selluliitista eroon? Vastaus kuuluu, että häviämällä pariksi viikoksi kaverien kanssa ryyppäämään Pattayalle). Hölkkä on pääsääntöisesti se keino, jota tarjotaan.

Lontoolainen julkkisten "personal trainer" Greg Brookes luettelee seitsemän hölkkäämisen aiheuttamaa uhkaa (MailOnline). Ongelma ei koske tietenkään kaikkia, vaan niitä himojuoksijoita, jotka langanlaihoina viipottavat pitkin esikaupunkien katuja poninhäntä heiluen ja lastenrattaan pyörät ulvoen. Näillä, jotka ovat saaneet elimistönsä pysyvään stressitilaan on syytä huoleen:

Pitkäkestoinen harjoittelu pienentää lihasta, jollainen sydänkin on, koska pienempi lihas kuluttaa vähemmän energiaa. Jos sydäntä haluaa suurentaa, oikea harjoittelumuoto on ns. intervalliharjoittelu, joka tarkoittaa toistuvaa mutta lyhytkestoista kovaa rasitusta.

Juostessa niveliin kohdistuu 2,5-kertainen paino, ja riittävä määrä toistoja saa lopulta paikat rikki; tavallisesti polvet tai nilkat. Tukiside ei muuta asiaa - se vain siirtää ajankohtaa myöhemmäksi tai hajottaa toisen nivelen suojatun sijaan.

Pitkän matkan juoksijoilla elimistö käyttää lihasmassaa energianlähteenä, jos energiavarastot on käytetty loppuun. Rasva on kehon tärkein energiavarasto, hölkkääjien elimistö alkaa valmistautua seuraavaan koitokseen keräämällä rasvaa. Mitä enemmän harjoittelee, sen vähemmän käyttää energiaa juoksemiseen, koska elimistö oppii harjoittelusta.

Elimistö joutuu pysyvään stressitilaan, kuten monilla liikkumisesta riippuvaiseksi jääneille käy. Selluliitti on huonon aineenvaihdunnan tulosta, kun neste ei poistu ihon alaisesta kudoksesta. Pitkäkestoinen stressi lisää vapaiden radikaalien määrää, mikä vaurioittaa kudosta. Elimistö kestää ylirasittamista vain lyhyinä jaksoina.

Lisäksi stressi saattaa verenkiertoelimistön ahdinkoon ja lisää sydänkohtauksen mahdollisuutta sekä vie valtavasti aikaa, jolle saattaisi olla parempaakin käyttöä. Vastaus näihin ongelmiin voi olla lyhytkestoinen intervalliharjoittelu, joka kuluttaa kaloreita, vahvistaa sydäntä ja niveliä sekä tehostaa aineenvaihduntaa - sekä vie vain 10 minuuttia kerrallaan aikaa.

Brookes neuvoo lämmittelemään viisi minuuttia. Sitten juokse täysillä 30 sekuntia ja kävele 90 sekuntia toistaen sama kolmesta kahdeksaan kertaan. Saman voi tehdä soutulaitteella tai kuntopyörällä.

Ei kommentteja: