tiistai 6. heinäkuuta 2010

Kenttäpostia

Puruja blogissa Riikka kirjoittaa hyvää asiaa. Linkitän sen tänne, koska Riikan kirjoituksessa (feminismiä, kolonialismia) mainitaan pari hyvää huomiota. Ensimmäinen on se, että Länsiväylä lehti näyttää kertovan kohtuullisen avoimesti paikkakuntansa asukkaita askarruttavista ongelmista (Fallåkerin perheet eivät halua Kirkkojärven kouluun), minkä luulisi houkuttelevan lukijoita, mikä tuo uskottavuutta mainosmyyntiin ja niin päin pois.

Toinen Riikan hyvä löytö on jonkun nimeltä mainitsemattoman tasa-arvotutkijan kirjoitus. Tutkija väittää, että tasa-arvo Suomessa ei suinkaan johdu miehistä, joten tasa-arvo Afganistanissa (tai siis sen puute) ei myöskään johdu miehistä. Älkää vaan jääkö pohtimaan, miten tällaiseen näkemykseen voi päätyä. Siinä menee pää sekaisin.

Viime viikonloppuna löysin pinkan nyt jo kauan sitte kuolleena olleen sukulaiseni kirjeitä rintamalta kotiin. Kopioin tähän lopuksi yhden sattumanvaraisesti valitun, joten sillä ei ole mitään syvällisempää merkitystä. Kuvaa vaan hyvin tuon ajan mietteitä, luulen:

Valkeasaari (kartta) 29.10.1941

Rakas Vaimo

Lämmin tervehdys taas täältä naapurin puolelta sinne Sinulle. Ja myös kauneimmat kiitokset kirjeistäsi joita sain kaksi kappaletta. Kuule, en minä nyt tarvitse sukkia enkä lapasia. Minä parsin tässä yksi päivä taas sukkani ihan ehjäksi ja lapaset ovat myös minulle välttävät. Alusvaatteet laitan tulemaan sinne jos vain saan jonkun mukana tulemaan. Eikä niitä tartte lähettää ennenkä pyydän niitä. Sinä kysyit mistä meidän lomakieltomme johtuu. Se johtui siitä kun vanhemmat erotetaan nuorista. En tiedä siksi miksi ne niin tekevät. Kuule kyllä meillä vielä täällä on ollut leipää ihan riittämiin asti. Puhuvat kyllä, että pitäis vähän pienentää annoksia. Saapa sitten nähtä onko siinä perää. Kyllähän täälläkin isot syömärit ovat vähän ahtaalla siitä leivän puolesta. Tänään minä kävin täällä kirkkoa katsomassa. Kyllä se oli pahaksi runneltu. Siitä oli lattiat purettu. Ja kaikki muutkin. Ryssä aina silloin tällöin ampua pamauttaa, se on ihan etulinjalla. Muuten se on ollut pieni mutta komia kirkko. Saahan siitä korjaamalla. Saapa nähtä koska pääsen sinne sinun luoksesi rakas oma vaimoni. Kyllä niitä kotosia ääniä aina mielellään kuuntelee. Ranatit ovat toista. Heippa taas laitan pisteen. Monin lämpimin terv. Sua muistaen. Vihtorisi

Ei kommentteja: