Kasinon räjäytti kuitenkin Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus, joka houkutteli kunnan isät kääntämään muuttotappion alttarilta keskilaivaan ulottuvaksi kastevirraksi. Kunta otti vuodesta 2008 alkaen niin alaikäisiä ankkurilapsia kuin kiintiöpakolaisiakin turvaamaan väestöpyramidinsa perustukset. Seurakunnat tappelivat uusista sieluista ja paimenta kiitetään mustista lampaista:
Helluntaiseurakunnan sunnuntaikokous alkaa kello 11. Penkeille istuutuu viisi suomalaista, 15 afrikkalaista. Paikalliset toiselle, tulokkaat toiselle puolelle salia.Paikalliset harmittelevat, ettei maahanmuuttajilla ole mahdollisuutta osallistua hirvimetsälle. Peijaisissa heitetään tittelit sivuun ja hankitaan elinikäiset ystävät. Metsästäjätutkinnon läpäiseminen vaatii kuitenkin kielitaitoa ja aseen rekisteröinti kansalaisuuden. Ase pitää vielä ostaa omilla rahoilla, kun siihen ei sossusta rahaa anneta. Ja jotkut eivät enää halua edes nähdä asetta paettuaan henkensä edestä turvaan sotien ja raiskauksien kauheuksia. Syrjäkylillä pärjätäkseen pitäisi osata pilkkoa puut ja sulattaa viemärit. Lomittajista on pulaa, mutta "ei karjapaimenta voi laittaa käyttämään lypsyrobottia".
Laulun numero lausutaan hitaasti. Viisi ja seitsemän. Kitara säestää, huulet tapailevat suomeksi. ”Taivas, maa, iloitkaa! Nimi Jeesus toivon toi!”
Raija lausuu kokouksen alkusanat.
”Ei me olisi voitu viisi vuotta sitten ikinä kuvitella, että meillä olisi näin paljon ulkomaalaisia sisaria ja veljiä.”
Hän on varma, että se ei ole ollut sattumaa, vaan Jumalan johdatusta.
”Nämä sisaret ja veljet Hän on uskonut meille.”
Kolme kongolaista naista esittää yhteislaulun. Yksi aloittaa, toiset yhtyvät sanoihin. Kädet taputtavat rytmikkäästi, lantiot liikkuvat, silmät loistavat.
Kaikki puolueet ovat puoltaneet yksimielisesti maahanmuuttoa ja ilmapiiri on utelias. Upottavien soiden kaupungissa pakolaisvastaisia mielipiteitä ei kelpuuteta Perussuomalaisten listoille. Kunnanvaltuuston kärkinimenä lokakuun vaaleissa paikkansa aikoo uusia kylähullun viittaa päälleen sovitteleva videotaiteilija Kari Tykkyläinen (PS) tiivistää pudasjärveläisen maahanmuuttopolitiikan ytimen:
"Pääasia on työllisyys. Ihan sama onko valkoinen vai musta".Näinhän tämän on tiedetty toimivan; maaseudun pikkukunnat ottavat valtionapuja vastaan pakolaisia, jotka muuttavat laveamman sosiaalituen perässä Helsinkiin. Jos Pudasjärvellä eivät ole pysyneet ne, jotka kykenevät selviytymään arktisissa oloissa mutta eivät ole kyenneet työllistämään itseään, eivätkä siellä pysyneet ensimmäisen aallon pakolaiset, niin mitä ihmeessä aiotaan tehdä toisin, jotta seuraavat pakolaiset kuntaan jäisivät ja siellä itsensä työllistäisivät?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti