Törnqvist pitää Espanjan kaatumista positiivisena asiana, sillä niin suuri potilas tappaa euron, jolle sen ylläpitämiseen sitoutuneet poliitikot aiheuttavat nykyiset päättymättömät ja alati kasvavat kriisit. Hän uskoo, että EKP on nyt kulkenut sen rajan yli, josta se ei enää palaa ilman merkittävää inflaatiota. Törnqvistin sanoin, sijoittajat eivät ennen tätä kriisiä uskoneet olevan mahdollista, että osakekurssit nousevat vaikka tulosennusteet laskevat.
Saksalainen sosialisti Jürgen Habermas on liittynyt euroepäilijöihin, ja toteaa halla-ahomaisesti, että
- Ensimmäistä kertaa EU:n historiassa olemme todella kokemassa demokratian hajoamisen. En uskonut sen olevan mahdollista. Olemme saapuneet tienristeykseen.Mahdollisuuksien rajoissa on, että Vetelä-Euroopan poliitikot joutuvat turvautumaan voiman käyttöön pysyäkseen vallassa, mikä sekin olisi varsin ainutlaatuista tälle sukupolvelle. Edellinen ikäluokkahan on viimeksi nähnyt vasemmistolaisia vallankumouksia. Saa nähdä toistaako historia itseään, kun kaikkialla Euroopassa valtion virastojen ja laitosten turvallisuutta kiireisesti parannetaan - Utöyan varjolla.
Kymmenen vuoden ajan pankit ovat tarjonneet asuntovelallisille "korkokattona" viisivuotista viitekorkoa, ja hyvin on kauppa käynyt. En kyllä itsekään olisi uskonut, että reaalikorko voi pysyä negatiivisena vapailla pääomamarkkinoilla. Vapaiden pääomamarkkinoiden nerokkuus perustuu siihen, että raha on yksi hyödyke muiden joukossa, eli rahaa löytyy aina riittävästi hyviin investointikohteisiin. Säännöstellyillä rahamarkkinoilla eläneet suuret ikäluokat saivat poliittisella päätöksellä asuntolainansa inflatoitua, ja nyt sama näemmä toistuu. Meillä ei siis ole vapaiden pääomamarkkinoiden kriisiä vaan puhtaasti poliittinen kriisi, jonka maksumiehiksi joutuvat säästäjät - siis hyvin asiansa hoitaneet kansalaiset. Voiko joku kuvitella sairaampaa talouspolitiikkaa kuin vastuullisesti asiansa hoitaneiden rankaiseminen?
Euro saattaa jäädä henkiin Saksan varaan ja jopa Suomen valuutaksi, mikäli Suomessa kyetään luopumaan keskitetyistä tuloratkaisuista, mikä on välttämätön edellytys sille, että kykenemme alittamaan saksalaisten reaaliansioiden kehittymisen. En kuitenkaan pidä luultavana, että korporaatioiden varaan rakennettu pohjoismainen hyvinvointivaltio itse itsensä romuttaisi. Ajaudumme kerran vuosikymmenessä devalvaatioon vaihtotaseen alijäämän korjaamiseksi, mikä ei siis eurovaltiona onnistu, kuten markan historiasta muistamme. Siksipä veikkaan edelleen, että Suomi eroaa eurosta ennen seuraavia eduskuntavaaleja, jotka sen seurauksena pidetään ennen kevättä 2015.
Kaikki valtion apua asiaan kuin asiaan toivovat - kuten Siilijärven pinokkio - yrittävät uskotella, että ero tulee Suomelle hirvittävän kalliiksi. Kysäistäänpä niin päin, että kuinka paljon eurosta eroaminen tulee maksamaan Italialle, Kreikalle ja Espanjalle. Ja millä ne eronsa muka maksavat, kun ovat jo nyt romahduksen partaalla. Kuten Viron presidentti totesi
Oikeuttaakseen alamaistensa sorron ja oman etuoikeutetun elämänsä kommunistit puhuivat jatkuvasti "loistavasta tulevaisuudesta" poliittisena mallina... joka pystyy antamaan toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Tuo "loistava tulevaisuus" liukui kuitenkin aina käsistä.Huvittavintahan tässä on se, että Mayat ennustivat tämän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti