maanantai 9. kesäkuuta 2014

Keski-Afrikan väkivalta

Helsingin Totuus tietää kertoa, että Keski-Afrikassa harrastetaan lynkkauksia, kannibalismia otsikolla Kuinka Keski-Afrikka vajosi pimeyteen. Kuten kaikki blogosfäärin pimeän voiman ystävät tietävät, Helsingin Totuus julkaisi kuusi vuotta sitten uutisen, että Lapissa on enemmän henkirikoksia kuin Keski-Afrikassa. Findikaattorin tilastojen mukaan henkirikollisuus on ollut melkein hitsattuna kiinni noin viiden henkirikoksen tasolla sataatuhatta asukasta kohden. Markus Jansson asiasta tuoreeltaan kirjoitti.

Huvittavaa on, että Lapissa ei ole enää edes poliisia. On se niin turvallinen paikka, että monikulttuurisuudesta nauttiva Etelä-Suomi ei suinkaan luovu poliiseistaan, vaikka rikollisuus jatkaa tasaisen varmaa kasvuaan. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoissuunnittelija Hannu Niemi kirjoittaa, että
Suomessa on asetettu tavoitteeksi olla Euroopan turvallisin maa vuonna 2015.
Tavoite voi luisua käsistä, mikäli voimme luottaa Poliisin ennusteisiin:
EU-ryhmiksi luokitellut täyttävät järjestäytyneen rikollisuuden ns. EU-kriteerit, joita ovat mm. toiminnan vakiintuneisuus ja pitkäaikaisuus sekä jäsenten suhteellisen pieni vaihtuvuus. Nämä ryhmät ovat viime vuosina kasvattaneet selvästi jäsenmääräänsä. Muut kuin EU-ryhmät ovat usein lyhytaikaisesti toimivia, yksittäisten rikosten tai rikoskokonaisuuksien tekemistä varten perustettuja ryhmiä tai verkostoja.

2000-luvun loppupuolelta lähtien on merkillepantavaa vaarallisimpien, EU-kriteerit täyttävien ryhmien määrän kasvu, kun taas muiden ryhmien määrä on vähentynyt.

Järjestäytyneille rikollisryhmille on koko 2000-luvun ajan ollut leimallista toiminnan ammattimaistuminen ja kansainvälistyminen. Kehitys jatkunee edelleen, koska rikoksia on helppo toteuttaa ja rikosvastuuta pakoilla hyödyntämällä henkilöiden, pääomien ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta.

Varsinkin EU-kriteerit täyttävät rikollisryhmät toimivat yleensä monialaisesti. Ryhmät ovat mukana erityisesti rakennus-, siivous- ja ravintola-alojen yritystoiminnassa, johon liittyy mm. tulojen salaamista, pimeitä palkkoja, kuittikauppaa ja tilauspetoksia.

Omaisuusrikollisuudessa on yleistynyt ulkomailta johdettu hit-and-run -tyyppinen rikollisuus. Kyseessä ovat sarjoina tehdyt ryöstöt, murrot ja varkaudet, joissa tekijät tulevat Suomeen vain toteuttamaan ennalta suunnitellut rikokset ja poistuvat saman tien.

Myös maksukortteihin ja muihin maksuvälineisiin kohdistuvat identiteettivarkaudet kuuluvat monien ulkomaisten rikollisryhmien, erityisesti bulgarialaisten ja romanialaisten toimintaan. Suomessa on tavattu jatkuvasti ulkomaisia rikollisryhmiä, jotka ovat kopioineet maksukorttitietoja tai väärinkäyttäneet aiemmin Suomessa kopioituja maksukortteja.
On selvää, että kansainvälistyvässä maailmassa myös rikollisten toiminta helpottuu. Tietty määrä rikoksia on vain pakko hyväksyä haittana kansainvälistymisen hyvien puolien hintana. Tämä on aivan selvä asia.

Sen sijaan epäselvää on, miksi rikollisia ei palauteta ja toisaalta, miksi valtio pitää tavalliseen arkiseen elämään kuuluvia tekoja rikollisena, kuten ylinopeudet tai Viron viinaralli. Kaiken huipuksi suomalaisilta halutaan aseet pois, jotta heillä ei olisi mahdollisuutta puolustautua kansainväliseltä järjestäytyneeltä rikollisuudelta.

Minkälainen valtio ei halua suojella kansalaisiaan, vaan syyttää oman politiikkansa negatiivisia seurauksia arvostelevia kansalaisia rasisteiksi?

1 kommentti:

RH kirjoitti...

Samassa kuukausiliitteessä toivoskeltiin, että pienet lentoasemat sais enemmän ulkomaanlentoja... mikäs sen näppärämpää on, kuin päästä maahan jostain Ivalosta.