perjantai 15. toukokuuta 2015

Kielipolitiikkaa

Perinteisesti suurista taloudellisia katsauksia antavista lähteistä Nordea on ollut kiitettävän kiihkoton. Sen analyyseissä on ollut vähän nallemaista terävyyttä, mutta valitettavasti nykyinen pääanalyytikko Jan von Gerich ei täytä laitoksensa perinteisiä vaatimuksia. Uusi Suomi otsikoi Gerichin todenneen, että Perussuomalaisten nousu hallitukseen on nostanut Suomen korkoja. Gerich perustelee väitettään sillä, että "ulkomaiset sijoittajat soittelevat ja kyselevät uudesta hallituksesta".

Rahamarkkinoilla tieto on kaiken a ja o. On selvää että asioita kysellään mahdollisimman monelta taholta jotta saadaan muodostettua näkemys asioista. Gerichin mukaan Suomen korkojen nousu johtuu Persujen menosta hallitukseen, millä hän ilmeisesti viittaa siihen todennäköisyyden kasvuun, että Suomi alkaisi vakavasti miettiä euroeroa. En usko tuohon tulkintaan, vaan pidän todennäköisempänä ihan puhdasta perinteistä kielipolitiikkaa. Ruotsinkielistä Gerichiä sumentaa nyt elitistinen ajattelutapa.

12 kommenttia:

Oinomaos kirjoitti...

Katson Gerichin bluffin ja nokitan tällä.

"Yksi asia, jonka olen oppinut isojen poikien lounasseminaareissa Brysselissä, on se, että kansainväliset sijoittajat pitävät Suomea korkean maariskin kohteena. Lainsäädäntö on heikkolaatuista, poukkoilevaa ja epäennustettavaa. Maksuja, veroja ja sääntelyä tulee puskasta, niiden vaikutusarvioinnit ovat ideologisia eivätkä objektiivisia, ne saatetaan peruuttaa seuraavana vuonna, ja ne voidaan kaivaa uudelleen naftaliinista seuraavan hallituskauden aikana. Yritystoimintaan sijoittaminen on pitkäjänteistä puuhaa, ja rahansa likoon paneva investori haluaa tietää, että sijoituspäätökseen vaikuttaneet olosuhteet ja ehdot ovat voimassa myös kymmenen vuoden kuluttua." Hirveä työvoimapula, Jussi Halla-aho Scriptassaan 9.2.2015

Kumitonttu kirjoitti...

Gerichin arviossa olisii jotain järkeä jos hän kertoisi miksi korko nousi ja mitä nämä mystiset ulkomaiset soittelijat ovat huolissaan tiedustelleet. Tällainen kielipoliittinen ilveily on valitettavaa. Leimaa myös "ruotsalaisena" pidetyn Nordean julkikuvaa.

Jaassu kirjoitti...

Vaihdoin taannoin nordean tilini osuuspankkiin juuri ruotsalaisten kummallisuuksien vuoksi. En halua olla tukea ruotsin kaltaisen hölmöläismaan toimintaa.
Hesari on peruttu jo vuosikymmen sitten, nordean tilit lakkautettu, vaihdoin Soneran liittymät DNA:n vastaaviin, tuo sen politiikan vuoksi mitä Ruotsi ja mamutus tuottaa.

Kari kirjoitti...

Itsekin lopetin hesarin luvun jo nuorena ja Nordean käytön sen terrorismia tukevan pro-islam/pro-jihad politiikan tähden.

Sonerassa kiusaa ruotsalaistyyppinen homotus ja maailmansyleily, mutta sama koskee DNA:takin.

Anonyymi kirjoitti...

Rkp:n jättäminen oppositioon on paras kotiinpalulahja jonka sain. Tuleva hallitus on siis Kepu+PS+Kok. Kun Rkp ei ole tulevassa hallituksessa, niin on edes hieman paremmat mahdollisuudet luopua pakkoruotsista ja mokutuksesta. Lisälahja oli siinä kun myös vihreät jätettiin oppositioon.

Tuleva oppositio on aika sekava kun siellä on sosialidemokraatit, vihreät, Vasemmistoliitto, Rkp ja KD.

Kun nuo puolueet jätetään oppositioon, niin ehkä Kokoomuksen ei enää tarvi olla Sekoomus kun se on hallituksessa Kepun ja persujen kanssa. Jotta Kokoomus ei olisi Sekoomus, myös riippuvuussuhde Rkp:n kanssa pitää katkaista. Se edellyttää sitä että Kepun ja persujen tarvii pitää Kokoomus kovasti otteessaan ettei se ota enää käskyjä Rkp:ltä.

Kumitonttu kirjoitti...

Vieras, Sekoomus ei koskaan muutu takaisin perinteiseksi oikeistopuolueeksi. Koko eurooppalainen puoluejärjestelmä on pysyvästi rojahtanut tukevasti vasemmalle kallelleen. En ole pessimistinen mutten vaan näe mitään perustetta, miksi mikään muuttuisi. Tänne virtaa jatkossakin mamuja, vaikka tiputtaisimme tulonsiirrot nollaan. Jos emme seiso rajalla vartioimassa sitä, tänne lappaa porukkaa kuin hullujen päivien avajaisiin.

Anonyymi kirjoitti...

Tuosta puhuttaessa huomio on usein Länsi-Euroopan tai länsiblokin maissa joissa ei ole enää perinteisiä oikeistopuoleita jotka toimisivat käytännön politiikassa perinteisten oikeistopuolueiden tavoin siten kun ne toimivat ennen toista maailmansotaa. Toisen maailmansodan jälkeen ne ovat paljolti vasemmistolaistuneet koska ovat vuosikymmenten mittaan kannattaneet korkeampia veroja ja suurempaa julkista sektoria.

USA on vuosikymmeniä valittanut eurooppalaisille NATO-maile siitä että ne maksattavat puolustusmenot amerikkalaisilla, ja itse pihtailevat sittä, ja samalla eurooppalaiset ovat voineet rakentaa suurta julkista sektoria ja tulonsiirtojärjestelmää.

Pähkäilin Pekan Portuassa tuota seikkaa että kaikki ovat vasemmistolaistuneita:
http://pekanporstua.blogspot.fi/2015/04/avoin-tyohakemus.html?showComment=1429658042146#c5895035031006267296

Täytyy mennä entisiin itäblokin maihin jos haluaa löytää oikeistopuolueita jotka toimivat siten kuten perinteiset oikeistopuolueet. Kommunismista ja sosialismista saatiin tarpeeksi ja voitiin aloittaa nollapisteestä. Kun vasemmistolaiset puolueet eivät saa paljoa kannatusta, niin keskustan ja oikeiston puolueilla on parempi kasvualusta. Siksi noissa on matala palkkaverotus joten siinä mielessää niitä voi pitää talousoikeistolaisina tai fiskaalisina oikeistolaisina. Palkkaverot noissa maissa, Wikipedian mukaan:

Viro: 20 %
Latvia: 24 %
Liettua: 15 %
Puola: 18 % ja 32 %
Tsekki: 15 %
Slovakia: 19 % ja 25 %
Unkari: 16 %
Ukraina: ei löytynyt
Romania: ei löytynyt
Bulgaria: 10 %
Valko-Venäjä: ei löytynyt
Venäjä: 13 %
Armenia: 10 % ja 20 %
Georgia: 20 %
Azerbaidžan: 12-35%

Kumitonttu kirjoitti...

Hyvän tilaston olet laatinut, kiitoksia :)

Anonyymi kirjoitti...

Jos kepulaisilla ja persuilla olisi kahdestaan vähintään 101 edustajaa niin he voisivat kahdestaan muodostaa hallituksen. Tällöin ei tarvis Sekoomusta mukaan. Nykyään on outo tilanne kun Kepu ja PS ovat jotenkin konservatiivisempia, kansallismielisempiä ja oikeistolaisempia kuin Sekoomus. Niin no eivät Kepu ja PS ole sinällään oikeistolaisia mutta kuitenkin vähemmän vasemmistolaisia kuin Sekoomus jonka vasemmistolaistuminen alkoi 1970-luvulla Harri Holkerin tultua puheenjohtajaksi ja Kanervan ja muiden remonttimiesten astuttua kuvioihin.

Kun pj:na toimivat Holkeri, Ilkka Suominen, Pertti Salolainen, Sauli Niinistö, Ville Itälä, Jyrki Katainen ja Alexander Stubb niin homma jatkui.

Sauli Niinistöstä ei välity samanlaista vasemmistosekoomuslaista kuvaa kuin muista edellä mainituista, mutta Saulin synti oli olla Sdp:n, Vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa Lipposen kahdessa hallituksessa ja viedä Suomi eurorahaan.

Kumitonttu kirjoitti...

Eikä tarvitsisi olla edes sataa edustajaa. Kyllä vähemmistöhallituksellakin voisi toimia. Siinä olisi jopa se hyvä puoli, että hallitus joutuisi käymään perinpohjaista keskustelua eduskunnassa tavoitteistaan, kun se ei voisi luottaa enemmistönsä turvaan. Samoin hallituspuolueiden kansanedustajia ei olisi pakko sitoa ryhmäkurilla niin tiukasti, koska hekin voisivat äänestää sitten omantuntonsa ja vakaumuksensa mukaisesti kuultuaan hallituksen ja ministereitten vastaukset.

Vähemmistöhallitus voisi todellakin tehdä meidän demokratiallemme terää.

Anonyymi kirjoitti...

Vähemmistöhallitus voi toimia jos sillä on opposition tukipuolue joka äänestää sen mukana. Tai sitten vähemmistöhallitus hankkii tapauskohtaisesti tukea milloin miltäkin oppositiopuolueelta jonka äänten avulla se saa hyväksytyksi esityksen.

Tuollainen vaatii neuvottelutaitoja ja joustavuutta kun tilaneet vaihtuvat jatkuvasti.

Wikipedian juttu vähemmistöhallituksesta sanoo:

"Tanskassa ja Norjassa vähemmistöhallitukset ovat yleisiä. Tanskassa oli vuosina 1982–1993 neljä peräkkäistä keskustaoikeistolaista vähemmistöhallitusta ja niiden pääministerinä oli Poul Schlüter. Senkin jälkeen on ollut useita vähemmistöhallituksia. Käytäntö on, että vaaleissa enemmistön saanut blokki ("punainen" tai "sininen") muodostaa hallituksen, ja osa sen tukipuolueista voi olla hallituksen ulkopuolella. Tätä nimitetään negatiiviseksi parlamentarismiksi: hallituksella ei tarvitse olla enemmistöä, riittää että eduskunnan enemmistö ei vastusta sitä.

Norjassa on vuodesta 1971 ollut vain kolme enemmistöhallitusta, vuosien 1983–1986 porvarihallitus ja kaksi Jens Stoltenbergin työväenpuolueen hallitusta vuosina 2005–2013. Sen jälkeinen Erna Solbergin hallitus on vähemmistöhallitus, ja riippuvainen liberaalien tai kristillisten tuesta. Ne solmivat syyskuussa 2013 hallituksen kanssa yhteistyösopimuksen. Norjassa ajatellaan laajalti, että vähemmistöhallitus on päätöksenteossaan nopempi kuin enemmistöhallitus, ja asioista keskustellaan avoimemmin, koska valmista laajaa yksimielisyyttä ei ole etukäteen varmistettu."

http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4hemmist%C3%B6hallitus

Joskus on käynyt mielessä olisiko persuilla paremmat vaikutusmahdollisuudet jos se toimisi Kepu+Kok hallitukselle tukipuolueena.

Sen sijaan jos olisi Kepu+PS hallitus jolle Sekoomus toimisi tukipuolueena ei houkuta koska tällöin sekoomuksen remontti-sosiaali-homo-kommari-viherhörhö-ilmastohihhulisiipi voi kiristää hallitusta.

Kumitonttu kirjoitti...

Kokoomus ei varmasti lähde oppositiosta käsin hallituksen apupuolueeksi. Se on aivan liian vallanhimoinen ja toisaalta edustajat aivan liian nössöjä.

PS:lle oppositiosta toimiminen voisi olla parempi vaihtoehto kuin hallitusvastuu, paha sanoa kun Suomessa ei ole pitkään aikaan tuota kokeiltu. Periaatteessa ainakin PS sopisi oppositioon, koska sillä tavalla saataisiin kunnon debattia eduskuntaan. Nykyiset demarit, kommarit ja virheät ovat niin ympäripyöreää populismia ja itsekehua täynnä, ettei niiltä voi odottaa yhtään mitään järkevää.